Pyörähdyskappaleet#

Tarkastellaan vielä erityistapauksena määrätyn integraalin sovelluksista pyörähdyskappaleen tilavuutta ja pinta-alaa. Pyörähdyskappale on jokin kolmiulotteinen muoto, joka on saatu aikaan siten, että jonkin funktion kuvaaja pyörähtää x-akselin ympäri. Funktion kuvaaja muodostaa siten kappaleen seinät.

Pyörähdyskappale

Tilavuus#

Kun funktion kuvaaja pyörähtää x-akselin ympäri, niin joka kohtaan muodostuu ympyrä, jonka säde on funktion arvo f(x). Oheisessa kuvassa on esitetty pyörähdyskappaleen poikkileikkaukset kohdissa x1 ja x2. Kohdassa x1 poikkileikkausta vastaavan ympyrän säde on f(x1), kohdassa x2 poikkileikkausta vastaavan ympyrän säde on f(x2). Yleisesti pisteessä xi ympyrän pinta-ala on Ai=πf(xi)2.

Oletetaan, että kappaleen seinämät muodostava funktio alkaa pisteestä x=a ja päättyy pisteeseen x=b. Kun lasketaan koko pyörähdyskappaleen tilavuutta V, niin kappale jaetaan äärettömän moneen, äärettömän ohueen viipaleeseen. Jokaisen viipaleen pinta-ala vastaa ympyrää, jonka säde on funktion arvo tietyssä pisteessä. Jokaisen ympyrän paksuudeksi ajatellaan hyvin pieni muutos vaaka-akselilla, dx. Äärettömän monta kappaletta äärettömän ohuita viipaleita saadaan laskemalla integraali:

abπf(x)2 dx

Esimerkki

Kartion tilavuuden laskukaava on V=13πr2h, missä r on kartion pohjaympyrän säde ja h on kartion korkeus. Johda tilavuuden laskukaava integroimalla. Kuvassa on esitetty kartion seinämän muodostavan funktion kuvaaja. Kartio on kyljellään siten, että sen kärki on pisteessä (0,0).

Kartion tilavuus

Esimerkki

Laske pyörähdyskappaleen tilavuus, kun sitä rajoittaa käyrä f(x)=ex välillä 0x2.

Pyörähdyskappaletta rajaava funktio

Pinta-ala#

Pyörähdyskappaleen pinta-ala lasketaan samalla periaatteella kuin tilavuus: jakamalla kappale äärettömän moneen, hyvien ohueeseen kiekkoon, joiden säteet ovat funktion arvoja. Pinta-alan ajatellaan siis muodostuvan äärettömän monesta hyvin kapeasta “vyöstä”, jotka kiertävät pyörähdyskappaleen ympäri.

Kun pyörähdyskappaletta rajoittaa funktio f(x) välillä x1xx2, niin pyörähdyskappaleen pinta-ala on

A=2πx1x2|f(x)|1+[f(x)]2 dx