Tasaisesti kiihtyvä liike#

Tasaisesti kiihtyvässä liikkeessä nopeus ei pysy vakiona, vaan muuttuu joka sekunti yhtä paljon. Nopeus voi kasvaa tai pienentyä. Liike on periaatteessa kiihtyvää myös silloin, kun liikkuvan esineen suunta muuttuu, esim. kun autolla ajetaan kaarteessa nopeusmittarin näyttäessä koko ajan samaa lukemaa. Tähän palataan ympyräliikkeen yhteydessä.

Kiihtyvyys \(a\) on nopeuden muutos \(\Delta v=v_2-v_1\) jaettuna muutokseen kuluneella ajalla \(\Delta t=t_2-t_1\), siis

\(a=\frac{v_2-v_1}{t_2-t_1}\)

Usein voidaan valita kiihdytyksen alkuhetkeksi \(t_1=0\), jolloin riittää merkitä \(t_2=t\) ja tällöin kiihtyvyyden määritelmäksi tulee

\(a=\frac{v_2-v_1}{t}\)

Jatkossa käytetään merkinnän \(v_1\) sijasta merkintätapaa \(v_0\) alkunopeudesta eli nopeudesta hetkellä \(t=0\) s, ja merkinnän \(v_2\) sijasta merkintätapaa \(v\) kiihdytyksen jälkeisestä nopeudesta. Siis kiihtyvyys voidaan esittää muodossa

\(a=\frac{v-v_0}{t}\)

Esimerkki

a) Kuinka suuri on kiihtyvyys, kun auto kiihdyttää nollasta sataseen viidessä sekunnissa?

b) Kuinka kauan kestää kiihdyttää nopeudesta \(60~\frac{\text{km}}{\text{h}}\) nopeuteen \(100~\frac{\text{km}}{\text{h}}\), jos auton kiihtyvyys on \(4~\frac{\text{m}}{\text{s}^2}\) ?

Kun kiihtyvyys on tasaista, niin nopeus muuttuu joka sekunti määrällä \(a\). Niinpä \(t\) sekunnin kuluttua nopeus on muuttunut määrällä \(at\). Nopeus hetkellä \(t\) on

\(v=v_0+at\)

Tätä kutsutaan kiihtyvän liikkeen nopeusyhtälöksi.

Esimerkki

Pyöräilijä ajaa nopeudella 15 km/h ja kiihdyttää sitten 5 sekunnin ajan kiihtyvyydellä \(0.3~\frac{\text{m}}{\text{s}^2}\). Laske pyöräilijän nopeus kiihdytyksen jälkeen.

Hidastuvassa liikkeessä kiihtyvyys on negatiivinen. Tällöin nopeusyhtälöstä \(v=v_0+at\) saadaan aika, jolloin loppunopeus \(v\) on nolla:

\(0=v_0+at \Leftrightarrow -at=v_0 \Leftrightarrow t=-\frac{v_0}{a}\)

Esimerkki

Ferrari-kuski aloittaa jarrutuksen 200 km/h nopeudesta. Kiihtyvyys jarrutuksessa on \(-5.5 \frac{\text{m}}{\text{s}^2}\). Laske jarrutukseen kuluva aika.

Tasaisesti kiihtyvässä liikkeessä (aika, nopeus) -kuvaaja on suora. Jos suora on laskeva, niin nopeus pienenee, ja jos jos suora on nouseva, niin nopeus kasvaa. Kappaleen liikkuman matkan saa aina laskettua (aika, nopeus) –kuvaajasta nopeuskäyrän ja aika-akselin välisenä pinta-alana. Tämä pätee niin tasaisessa kuin muuttuvassakin liikkeessä.

Esimerkki

Oheisessa kuvassa alkunopeus on \(v_0=5 \frac{\text{m}}{\text{s}}\) ja kiihtyvyys \(a=1 \frac{\text{m}}{\text{s}^2}\). Laske viiden sekunnin aikana kuljettu matka.

Matka kiihtyvässä liikkeessä, esimerkki

Edellisen esimerkin laskutoimitus voidaan suorittaa yleisesti:

Matka kiihtyvässä liikkeessä

Matka = suorakulmion ala + kolmion ala eli \(x=v_0\cdot t+\frac{1}{2} at\cdot t\), joka voidaan sieventää kiihtyvän liikkeen paikkayhtälöksi:

\(x=v_0 t + \frac{1}{2} at^2\)

Kaavaan voidaan tarvittaessa lisätä vielä paikka \(x_0\), jossa ollaan juuri silloin kun kiihdytys alkaa. Tällöin kappaleen sijaintia kuvaavaksi yhtälöksi muodostuu \(x=x_0+v_0 t+ \frac{1}{2} at^2\). Usein voidaan kuitenkin valita \(x_0=0\) m.

Esimerkki

Pyöräilijä ajaa nopeudella 15 km/h ja kiihdyttää sitten 5 sekunnin ajan keskikiihtyvyydellä \(0.3 \frac{\text{m}}{\text{s}^2}\). Kuinka pitkän matkan pyöräilijä etenee kiihdytyksen aikana?

Esimerkki

Autokuski aloittaa jarrutuksen 200 km/h nopeudesta. Kiihtyvyys jarrutuksessa on \(-5.5 ~\frac{\text{m}}{\text{s}^2}\).

a) Laske jarrutusmatka, kun jarrutusajaksi laskettiin aiemmin 10.1 s.

b) Paljonko on pysähtymismatka, jos matkaa aletaan mitata kohdasta, josta kuljettajalla kestää vielä 0.5 sekuntia aloittaa jarrutus?

Tehtävien ratkaisun periaate#

Yleisesti fysiikan yhtälöissä on monta kirjainlyhenteillä ilmaistua suuretta. Suureista saa jäädä tuntemattomaksi niin monta kappaletta kuin yhtälöitä on käytettävissä. Siis jos käytämme sekä nopeuden että paikan yhtälöä, voimme selvittää niiden avulla kaksi tuntematonta suuretta. Niiden paikalle merkitään kirjainlyhenne, ja kaikkien muiden suureiden paikalle pitäisi tehtävänannon perusteella löytää lukuarvo. Periaate pätee muutenkin: jokaista tiedossa olevaa yhtälöä kohden saa olla yksi tuntematon muuttujan arvo. Kaikki yhtälöt voi kirjoittaa WolframAlphaan kerralla.

Kun fysiikkaa opiskelee lisää, oppii lisää yhtälöitä. Tällöin pystytään ratkaisemaan aina vain enemmän tuntemattomia kerralla. Fysiikan opiskelu muuttuu siis helpommaksi, ei vaikeammaksi! 😀

Esimerkki

Henkilöauto ajaa talvikelillä nopeudella 100 km/h. Sen kiihtyvyys jarrutuksessa on \(-2.8~\frac{\text{m}}{\text{s}^2}\). Kuinka pitkä on jarrutusmatka?

Toisinaan, jos yhtälöissä on mukana muuttujia toiseen potenssiin korotettuna, ratkaisuja saattaa tulla kaksi. Tällöin oikean ratkaisun valitsemiseksi kannattaa tarkastella ajan, paikan ja nopeuden merkkejä. Esimerkiksi negatiivinen aika ei yleensä ole fysikaalisesti järkevä tulos. Mitään kaavamaisia sääntöjä sille, mikä vastaus milloinkin on oikea, ei kannata opetella ulkoa.

Esimerkki

Auto liikkuu talvikelillä nopeudella 90 km/h eli 25 m/s. Kuski huomaa poron 60 m päässä tiellä ja suorittaa 1 s reaktioajan jälkeen hätäjarrutuksen. Millä nopeudella auto osuu poroon, kun hätäjarrutuksessa kiihtyvyys on \(-3.0~\frac{\text{m}}{\text{s}^2}\)?